Uusi normaali haastaa johtamis- ja ohjauskäytännöt
Jokaisessa ajassa syntyy tarve omanlaiselleen johtamiselle. Nyt keskustelun ytimeen on noussut se, missä ja milloin työtä tehdään. Puhutaan paikasta riippumattomasta työstä, monipaikkaisesta työstä ja toimistolla tai tehtaalla tehtävästä työstä. Koronan myötä aiempia toimintamalleja ja toiminnan rakenteita kyseenalaistetaan. Kukin organisaatio luo parhaillaan omaa tapaansa toimia uudessa tilanteessa.
Itse nostaisin keskusteluun paikan ja ajan lisäksi vuorovaikutuksen ja sen, miten tietoa ja ideoita jaetaan, jalostetaan ja hyödynnetään sekä miten tiedonkulku mahdollistetaan uudessa normaalissa. Erityisesti tietotyö on luovaa vuorovaikutusta, jossa arvoa tuottava työ syntyy erilaisissa kohtaamistilanteissa kollegoiden, muiden asiantuntijoiden ja johdon kesken. Entistä monimuotoisemmat työnteon ajat ja paikat haastavat tämän vuorovaikutuksen ja aiemmin toimineet systeemit.
Samalla, kun pohditaan työnteon paikkakysymyksiä, on syntynyt tarve uudelleen muotoilla toiminnan ohjaus- ja johtamiskäytännöt ja rakentaa uuden ajan johtamisen systematiikka. Käytännössä se tarkoittaa mm. palaveri- ja yhteistyökäytäntöjen uudistamista työyhteisön sujuvan yhdessä tekemisen ja toimivan vuorovaikutuksen, asiakasarvon tuottamisen sekä mielekkään ja merkityksellisen työskentelyn mahdollistamiseksi.
Vuorovaikutustilanteet ovat tärkeä osa organisaation toiminnanohjausta ja johtamisjärjestelmää. Näistä kohtaamisista toiset voivat olla etänä, toiset kasvokkain kohtaamisia sekä nykyaikaisten digitaalisten alustojen mahdollistamia vuorovaikutustilanteita. Toimivat johtamiskäytännöt ja johtamisjärjestelmä mahdollistavat koko organisaation tavoitteellisen vuorovaikutuksen ja edistävät yhteistyötä erilaisten kohtaamisten myötä.
Onnistuneilla palaverikäytänteillä ja johtamisen systematiikalla saavutetaan monia etuja. Kun tärkeitä, edistettäviä asioita on paljon, systematisoitu mm. erilaisista päivittäisjohtamisen käytännöistä koostuva johtamisjärjestelmä selkeyttää tekemistä ja mahdollistaa entistä tuloksellisemman toiminnan.
Uuden ajan johtamisjärjestelmän rakentaminen on mahdollista tehdä käytännönläheisesti, unohtamatta esim. leanista ja ketteristä työnteon malleista tuttuja periaatteita. Asiakasarvo tuodaan työskentelyn keskiöön. Kehitystoimintaa toteutetaan ketterin menetelmin. Työn virtauksessa hyödynnetään visuaalista johtamista. Valmentava työskentelyote ja uudistetut palaverikäytännöt ovat varmistamassa toimivaa vuorovaikutusta. Hybridityötä tai kasvokkain tapahtuvaa työtä tukemaan luodaan toimivat vuorovaikutuskanavat esim. Teamsiin. Näiden myötä toiminta sujuvoituu ja selkiytyy sekä työn hallinnan tunne vahvistuu.
Meillä on nyt hyvä mahdollisuus muuttaa johtamiskäytäntöjämme. Työn murros ja työvälineiden kehitys on osaltaan mahdollistamassa uudenlaista johtamista ja toiminnan ohjaamista. 2020-luvun johtamisjärjestelmä rakennetaan vuorovaikutteiseksi ja visuaaliseksi tukemaan luovaa ja alati kasvavaa asiantuntijatyötä. Johtamisjärjestelmä tuo kaivatun rakenteen, pelisäännöt ja läpinäkyvyyden yhdessä ohjautuvuuden varmistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi.
Onko oma johtamisjärjestelmänne uudistettu jo tähän aikaan sopivaksi?
Kirjoittajasta: Sari toimii Leading Partnersin kautta vuokrajohtajana TBC:llä (Tampere Business Campus ry) ja tekee organisaatioiden uudistamisen konsultointia. Sari haluaa olla parantamassa organisaatioiden työskentelykulttuuria ja liiketoimintaa ja ammentaa uusia oppeja myös omaan johtamistyöhönsä vuokrajohtajana. Sari näkee tärkeinä johtamisteemoina johtamisen systematiikan uudistamisen 2020-luvun työelämän tarpeisiin, yhteistyön sujuvoittamisen sekä kokeilukulttuurin.
”Innostun oivalluksistamme johtamiskäytäntöjen uudistamisessa. Innostun niistä, koska toimivien johtamiskäytäntöjen myötä toiminta sujuvoituu ja asioita saadaan aikaan.”
Sari Raivo (etunimi.sukunimi@leadingpartners.fi).
<< Palaa blogiteksteihin Tutustu palveluihimme >>